Viikko 12 - ETAH/JTAH
Puolustusvoimien tiukan budjetin takia tänä vuonna E-kauden ja J-kauden leirit pidettiin samalla kertaa. Osa vietti leirillä koko viikon aina sunnuntaihin asti, me oppilaat taas olimme vain maanantaista torstaihin ja pääsimme perjantaina normaalisti viikonloppuvapaalle plus päivä henkilökohtaista lomaa maanantaille. Tosin verrattuna aikaisempiin leireihin, tämä oli ehdottomasti rennommasta päästä ja oikeastaan melko mukava,
Maanantaina matkasimme noin puolitoista tuntia kuorma-autojen kyydissä, minkä aikana itse käytin kuulosuojaimia peittääkseni moottorin jylinän. Pressulla peitetyn lavan pimeydessä olisi muuten melko helppo nukkua, mutta varsinkin loppua kohden kuulosuojaimet alkoivat painaa epämukavasti päätäni ja hiertää korviani.
Saapuessamme perille yllätyimme tajutessamme, että olimme tulleet oikealle leirintäalueelle pelkän metsän sijasta. Teltoille oli puiset alustat, saimme ruokailla katoksen sisällä ja pestä pakkimme vedellä, minkä lisäksi alueella oli myös ulkohuussit ja jopa pieni sotilaskoti sekä rantasauna. Emme myöskään joutuneet tavalliseen tapaan naamioimaan telttaa tai purkamaan sitä joka aamu, vaan kasasimme sen leirin aikana tasan kerran, ensimmäisenä päivänä. Poterovartiotakaan ei ollut, ainoastaan lähivartio, mikä tarkoitti jokaiselle vähintään kuuden tunnin yöunia. Toisin sanoen leiri oli luksusta muihin verrattuna.
Maanantain jälkeen kävimme päivisin erilaisissa taisteluammunnoissa, eli juoksimme ja syöksyimme metsässä ampuen maasta nousevia peltimaaleja. Pääsimme myös heittämään oikean käsikranaatin ja harjoittelemaan singolla ampumista. Ammunnatkin olivat melko rentoja, sillä kunhan jaksoimme rehkiä kerralla enintään ehkä noin vartin verran, saimme levätä samalla kun odotimme seuraavaa vetoa. Ainoastaan puolustusharjoitus kävi itselleni hieman raskaaksi, kun jouduin käyttämään kevytkonekivääriä, joka nimestään huolimatta ei ole kovinkaan kevyt kun sen kanssa juoksee puolustusasemien toisesta laidasta toiseen. Mokoma myös otti ja hajosi ensimmäisellä kerralla, toiselle vedolle sain tilalle kohdistamattoman kk:n, jolla oli taas hieman vaikeampi osua maaleihin. Hyökkäysammunnassa meidän ryhmämme oli kuulemma viikon paras ja ryhmänjohtajamme sai jopa sen ansiosta palkinnon perjantaina.
Taisteluammuntojen jälkeen saimme jokaisena päivänä viettää vapaa-aikaa leirintäalueella, mikä tarkoitti muun muassa sotilaskodissa käymistä, teltassa loikoilemista ja saunassa hikoilua. Jotkut jopa paistoivat makkaraa nuotion äärellä, itse tyydyin grillaamaan ryhmäläisteni kanssa teltan kamiinan päällä.
Sotilaskodista puheen ollen, melko moni meistä jäi harmittelemaan leirintäalueen sotkusta löytyviä herkullisia "telamiinoja", eli kuorrutettuja kanelikierteitä, joita ei valitettavasti löydy omasta Vekaranjärven sodestamme. Pitäisiköhän asiasta pistää palautetta, jotta saisimme telamiinoja myös Karjalan prikaatiin. Myös niitä mokkapaloja saisi omasta mielestäni olla tarjolla useammin, ei ihminen jaksa pelkkiä munkkeja joka kerta mussuttaa.
Meidän piti saada alunperin tietää AUK 2-/RUK-valinnoista perjantaina, mutta se siirtyi tälle viikolle, eli huomenna tai keskiviikkona saan tietää kohtaloni. Vielä kun saisi pian tietää, sainko sen VMTK:n "some-agentin" paikan, jota hain muutama viikko sitten.* Siinä vaiheessa ei olisi niin väliä, vaikka olisinkin huoltopalvelualiupseeri.
Valintoja jännittäessä kohti uutta viikkoa! Aamuja!
(*Päivitys 26.9 14:17 Sain juuri sähköpostin VMTK:lta kirjaimellisesti minuutteja tämän tekstin julkaisemisen jälkeen, että pääsen osallistumaan toimihenkilökunta vaaleihin keskiviikkona some-agentin paikkaa koskien. Periaatteessa hieman kuin menisin työhaastatteluun. Saa nähdä miten se menee.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti